160114_Vapauttaako sokraattinen menetelmä ihmisen alaikäisyyden tilasta?

Sokraattisen menetelmän kehittäjä saksalainen filosofian professori Leonard Nelson (1882-1927) järjesti sokraattisia keskusteluja yliopistoihmisten lisäksi tavallisille kansalaisille. Nelsonin tavoitteena oli ihmisten oman ajattelun kehittäminen ja vapauttaminen alaikäisyyden (Unmündigkeit) tilasta. Tässä hän seurasi toisen saksalaisen filosofin Immanuel Kantin (1724-1804) kirjoitusta “Mitä on valistus”, ja siinä olevaa näkemystä alaikäisyydestä.

Kantin mukaan valistus on ihmisen pääsemistä ulos hänen itsensä aiheuttamasta alaikäisyyden tilasta. Alaikäisyys on kyvyttömyyttä käyttää omaa järkeään ilman toisen johdatusta. Itse aiheuttamaa alaikäisyys on silloin, jos sen syynä ei ole järjen puute, vaan päättämisen ja rohkeuden puute käyttää järkeään ilman toisen johdatusta. Valistuksen tunnuslause on “Sapere aude” – käytä omaa järkeäsi!

Nelson piti puheen “Sokraattinen menetelmä” (Die sokratische Methode) Göttingenin Pedagogisessa yhdistyksessä vuonna 1922, jolloin Nelsonin tarkoittaman ”sokraattisen dialogin” katsotaan saaneen alkunsa. Menetelmä on avoin kaikille kansalaisille ja sen avulla voidaan pohtia filosofisia, eettisiä tai elämäntilanteeseen liittyviä kysymyksiä. Nelsonin oppilas Gustav Heckman (1898-1996) piti Nelsonin puheesta niin paljon, että hän alkoi käyttämään metodia aikuiskasvatuksessa ja opettajakoulutuksessa. Heckman koulutti sokraattisen menetelmän osaajia, jotka ovat kehittäneet menetelmää edelleen.

Nelsonin mukaan menetelmän avulla kuka tahansa voi pohtia filosofiaan, etiikkaan tai olemassaoloon liittyviä kysymyksiä, sillä jokainen ihminen osaa ajatella. Sokraattisen menetelmän tavoitteena on oman ajattelun kehittäminen. Nelson ajattelee, että sokraattinen menetelmä ei ole tapa opettaa filosofiaa, vaan tarkoituksena on avittaa osallistujia löytämään itsestään filosofin.

Sokraattisessa menetelmässä kartoitetaan ensin se, mistä aiotaan keskustella. Kun keskustelun teeman ydinkysymys “Mitä x on?” on kartoitettu, sen jälkeen kukin osallistuja kertoo omaan kokemusmaailmaan liittyvän esimerkin. Tämän jälkeen teemaa lähdetään tarkastelemaan dialogisesti. Sokraattisessa dialogissa edetään yleisestä kysymyksestä konkreettisten henkilökohtaisten esimerkkien kautta yleistyksiin. Tätä Nelson kutsuu regressiiviseksi abstraktioksi.

Sokraattisen menetelmän ydin on dogmien välttäminen. Se, että jokainen opetettava asia on dogmaattista vähentää ihmisen omaa ajattelua sekä tekee hänestä auktoriteettiuskoisen. Sokraattinen dialogi auttaa ihmistä itsenäiseen ajatteluun.

Abstrakti Aikuiskasvatuksen tutkijatapaamiseen Jyväskylässä 18.-19.2.2016

Alustus FiloCafe-iltaan Turussa (Pieni Kirjapuoti) tiistaina 12.4.2016 kello 17-18.30

Mainokset