161103_Sokraattinen menetelmä regressiivisenä abstraktiona

Saksalaisen filosofin Leonard Nelsonin (1882-1927) mukaan filosofinen viisaus on erilaista kuin empiirinen kokemustieto. Kun empiirinen aistitieto voidaan johtaa ihmisen kokemuksesta, niin filosofinen viisaus on oman järjen käytön läpäisevää oivaltamista. Nelson piti Göttingenin pedagogisessa yhdistyksessä 11.12.1922 puheen, jossa hän hahmotteli menetelmää regressiivisenä abstraktiona. Tätä päivämäärää pidetään sokraattisen keskustelun historiallisena alkusysäyksenä.

Sokraattisessa keskustelussa tarkastellaan, mitä keskustelijat tarkoittavat jollakin käsitteellä; esimerkiksi kysymystä ”Mitä ´vapaus` on?”. Jotta keskustelu ei jäisi abstraktille tasolle, niin käsiteltävän käsitteen merkityksen tutkiminen alkaa keskustelijoiden omista kokemuksista. Keskustelun aluksi jokainen osallistuja kertoo hänelle itselleen jo tapahtuneen ja päättyneen kokemuksellisen esimerkin käsiteltävästä käsitteestä. Kullekin osallistujalle varataan noin kolme minuuttia esimerkin kertomiseen.

Tämän jälkeen kerrotuista esimerkeistä valitaan yksi, jota lähdetään yhdessä tarkemmin perkaamaan. Valitun esimerkin kokenut osallistuja kertoo sen uudestaan ja tarkemmin. Tämän vuoksi esimerkkien tulee olla riittävän mielenkiintoisia ja muiden osallistujien tunnistettavissa.

Nelsonin mukaan filosofinen viisaus koostuu arkikokemuksen käsitteellisistä ennakko-oletuksista ja perustuu kyseisten kokemusten abstrahointiin. Tässä Nelsonin näkemys pohjautuu Platonin anamnesis-teoriaan. Jos abstraktioita on olemassa, tietomme niistä ovat synnynnäisiä. Emme tuota uusia totuuksia vaan pyrimme löytämään mielessämme valmiina olevia totuuksia.

Nelsonille sokraattinen keskustelu oli filosofian opetuksen ja oppimisen menetelmä. Sokraattista menetelmää voidaan soveltaa myös filosofian ulkopuolella: matematiikan ja fysiikan opetukseen, opettajakoulutukseen, aikuiskasvatukseen, poliittiseen toimintaan. Sokraattinen menetelmä sopii hyvin työelämään työyhteisöjen kehittämiseen ja työntekijöiden hiljaisen kokemustiedon esiin nostamiseen sekä hyödyntämiseen.

Alustus pidetty Kokemuksen tutkimuksen konferenssissa Tampereen yliopistossa 3.11.2016

 

Mainokset