161116_Piikkiön Palloseura – Elämää rakentava voima

Piikkiöläinen edesmennyt historioitsija Rauni Hietanen kuvasi seuran toimintaa ”Elämää rakentavaksi voimaksi”. Hietanen löysi seuran toiminnan ytimen. Tästä näkemyksestä nousee myös kirjan nimi ”Elämää rakentavaa nuorisotyötä 60 vuotta”.

Seura syntyi kahden vanhan ja vahvan yleisseuran Piikkiön Karhun ja Piikkiön Kehityksen väliin. Piikkiön Palloseuran perustajat olivat kaukaa viisaita, ja päättivät liittyä poliittisesti puolueettoman Suomen Palloliiton jäseneksi. Tämä tarkoitti myös sitä, että Harvaluodon Urheilijoiden päätoimintamuodoksi tuli jalkapalloilu. Tosin seuralla on kaksi toiminnallista poikkeamaa 1970-luvun alkupuolella, kun ohjelmaan otettiin jääkiekkoilu ja pesäpalloilu. Tämä puolestaan merkitsi sitä, että seuran piti liittyä näihin kahteen lajiliittoon Suomen Valtakunnan Urheiluliiton.

Karhulaisten leirissä seuraa pidettiin vasemmistolaisena ja kehitysläisten piirissä oikeistolaisena seurana. Piikkiön Palloseuran toiminta kuitenkin kumpusi jalkapallon pelaamisesta ja toimintamahdollisuuksien järjestämisestä nuorille. Näin jälkiviisaasti voi sanoa Piikkiön Palloseuran toimineen myös tasapainottajana Karhun ja Kehityksen välissä.

Seuran toimintaa alettiin arvostaa nimen muutoksen jälkeen 1970-luvulla. Tuolloin syntyivät monet nykyiset nuorisolle suunnatut toimintamuodot; muun muassa laaja nappula- ja junioritoiminta sekä leiritoiminta. Tästä arvostuksesta kertoo, että myös muut piikkiöläiset järjestöt huomasivat PiPSin voimakkaan nuorisotyön merkityksen.

Esimerkiksi keväällä 1974 PiPS sai 500 markan avustuksen Piikkiön Lions Clubilta sekä 100 markan avustuksen Metallityöväen ammattiosastolta. Paria vuotta myöhemmin Liberaalisen kansanpuolueen Piikkiön osasto lahjoitti PiPSille nappulaliigan kiertopalkinnon sekä vuosittaiset lusikat nappulaliigan mestarijoukkueelle. PiPSin johtokunta päätti ottaa palkinnot kiitollisuudella vastaan.

Piikkiöläisen jalkapalloilun suosiota kuvaa Rannikkoseudun uutinen keväällä 1974, jonka mukaan Piikkiön Kehitys suunnitteli ottavansa jalkapalloilun ohjelmaansa. Palloseuran johtokunta otti kokouksessaan 31.3.1974 uutiseen kantaa todeten, että se ei aiheuta sen suurempia toimenpiteitä. Suomen Palloliiton Turun piirin toimintakertomuksen mukaan Kehitys oli Palloliiton jäsen vuosina 1976-1982. Piirin tilastoissa on myös maininta, että Kehitys ottaa osaa C- ja D-nuorten piirinsarjoihin. Tilastojen mukaan näin ei kuitenkaan tapahtunut.

Vaikka PiPS on ollut vahvaa nuorisotyötä tekevä jalkapalloseura, niin edustusjoukkue on ollut seuran lippulaiva. Kun edustusjoukkue menestyy, niin nuoretkin saavat virtaa omaan toimintaansa ja tavoitteisiinsa. Piikkiön Palloseuran nimi tuli kaiken kansan tietoisuuteen 1.9.1976, kun IV divisioonan joukkue voitti piirincupin ottelussa Turun Palloseuran mestaruussarjajoukkueen maalein 2-1. Samana vuonna PiPS löi itsensä läpi muutoinkin varteenotettavana jalkapalloseurana noustessaan ensimmäisen kerran III divisioonaan.

Piikkiön Palloseuran toiminta on ollut koko historiansa ajan rajat ylittävää, syrjäytymistä ehkäisevää sekä yhteisöllisyyttä lisäävää kolmannen sektorin työtä, jossa pelivälineenä on ollut ”puolueeton” jalkapallo. Seura on toiminut siltojen rakentajana eri yhteiskuntaluokkien välillä.

Heikki Vuorila, vuosien 1956-1985 kirjoittaja, Harvaluodon Myllymäessä 16.11.2016

Mainokset