170601_Lauri Rauhala – fenomenologi vai eksistentialisti?

Oliko Lauri Rauhala (14.9.1914 – 5.4.2016) fenomenologi vai eksistentialisti. Vai molempia? Rauhalan filosofisessa elämäntyössä yhdistyvät fenomenologia ja eksistentialismi. Fenomenologia tulee Rauhalan filosofiaan Edmund Husserlilta (1859 – 1938) ja eksistentialismi Martin Heideggerilta (1889 – 1967). Näiden yhdistelmästä eksistentiaalisesta fenomenologiasta hän ajattelee niin kuin William A. Luijpen (1922 – 1980) on siitä kirjoittanut. Eksistentiaalis-fenomenologisella metodilla Rauhala tarkastelee ihmisen olemassaoloa eli eksistenssin olemassaolon perusehtoja.

Rauhala käsitteli väitöskirjassaan (1969) intentionaalisuutta ja tiedostamattoman tajunnan perusteitten analyysia. Analyysin pohjalta hän päätyi siihen, että tiedostamaton tajunta on parhaiten ymmärrettävissä merkityssuhteitten muodostumisen problematiikkana. Tiedostamaton on osa tajuntaa, joka on merkityssuhteitten organisoitumisen kokonaisuus. Filosofisessa analyysissa tajunnallisen tiedostamisen struktuurissa jokin muotoutumassa oleva, kehittymätön, puutteellinen tai virheellinen ”mieli-alkio” suhteutuu tiedostavaan merkitysfunktioon. Merkityssuhteita ei voida ottaa tiedostamattomasta, kuten esineitä jostakin paikasta. Tiedostaminen on sitä, että tietoisuudessa aktivoituu jokin suhdejärjestelmä, joka on ”vastaanottokykyinen”. Merkityssuhteiden muodostuksella on erilaisia vaiheita. Koetun maailman merkityssuhteet ovat jatkuvan kehityksen ja muuntumisen alaisia. Tämä muuntuminen voi olla joko suotuisaa tai epäsuotuisaa.

Kirjassaan Filosofinen orientoituminen psykosomatiikan ongelmaan (1976) Rauhala lähtee ratkomaan filosofian ratkaisematonta mind-body –ongelmaa. Aluksi Rauhala puhuu keho-sielu –suhteesta, mutta myöhemmässä vaiheessa hän kirjoittaa keho-tajunta –suhteesta. Koska ”sielu” ja ”sielullisuus” ovat monimielisiä ja vaikeasti rajattavissa sekä tutkimuksessa hankalasti hallittavissa, hän käyttää ”tajuntaa” ja ”tajunnallisuutta”. Tajunta todellistuu ymmärtämisenä. Jatkossa hän sanoo käyttävänsä ymmärtämisen kokonaisuudesta ”tajunta” termiä.

Rauhala oli fenomenologi!

Myöhemmin Rauhala tuo hänen mind-body –ongelman ratkaisuyritykseen mukaan ihmisen yksilöllisen elämäntilanteen, situaation, johon ainutkertainen ihminen realistuu. Kehollaan ihminen on suhteessa maailmaan toisella tavalla kuin tajuntansa avulla. Situaatiossa ihminen kietoutuu maailman realiteetteihin ja tulee sellaiseksi kuin situaation rakenneominaisuudet edellyttävät. Rauhalan eksistentiaalis-fenomenologisen filosofian mukaan ihminen on enemmän kuin kehon ja tajunnan muodostama yhteys. Mind-body –ongelman ratkaisuyrityksen tulisi siten kuulua: situaatio-keho-tajunta –kokonaisuus.

Rauhalan kehittelemän filosofisen ajatusmallin tavoitteena on tehdä käsitettäväksi se, miten ihminen on todellistunut olemassaolon eri muotoina niin, että on kokonaisuus. Tätä mallia hän kutsuu situationaaliseksi säätöpiiriksi, joka eroaa traditionaalisista ihmiskäsityksistä niin, että situationaalisessa säätöpiirissä ihmistä ei voida käsittää ilman häntä ympäröivää maailmaa. Ihmisen elämäntilanne, jossa hän todellistuu on osa ihmistä. Ihmistä on aina tutkittava sosiaalisissa suhteissa.

Ensisijaisesti pidän Lauri Rauhalaa fenomenologina, sillä hänen mukaansa tajunta voi tutkia itse itseään. Samoin ihminen voi tutkia kehon tajutonta sekä omaa olemistaan tajunnan avulla. Rauhala sanoo olleensa tajunnan filosofian asianosainen, sillä tajunnallisuuden erikoisluonne ja asema ihmisen olemassaolossa sekä maailman jäsentämisessä olivat hänen filosofiansa keskiössä jo 1950-luvun alusta alkaen. Hän on kuutisenkymmentä vuotta esittänyt ja yrittänyt perustella sitä, että tajunnallisia ilmiöitä ei voida redusoida luonnontieteen ilmiöiksi. Kun taas situaation ja situationaalisen säätöpiirin käsitteen hän otti käyttöön vasta 1970-luvulla.

Tätä tekstiä ei ole julkaistu missään aikaisemmin, mutta se pohjautuu Kriittisessä Korkeakoulussa keväällä 2017 pitämämiini kolmeen Lauri Rauhalan filosofia -luentoon. Teksti antaa myös hyvän tarttumapinnan Kriittisessä Korkeakoulussa syksyllä 2017 tulevaan kolmeen Rauhala – ihmisen filosofiaa -luentoon.

Mainokset