180322_Kasvatusfilosofi Salomaa kansansivistäjänä

Kasvatusfilosofi Jalmari Edvard Salomaa (19.4.1891-3.9.1960) jatkoi saksalaisen kielialueen sivistysperinnettä (Bildung), jossa korostuu opiskelijan itsenäinen rooli oppijana. Salomaa ei edustanut englantilaisen kielialueen oppiainekeskeisyyttä (Curriculum). Bildung –perinteessä oppimisen keskiössä on oppilaan oma elämismaailma (Lebenswelt). Kun taas Curriculum –perinteessä puolestaan painotetaan oppimisen perustana kaikille opiskelijoille yhteistä oppiainetodellisuutta.

Filosofi Ludwig Wittgenstein ”kielipeli” käsitettä käyttäen 1800-luvun ”Bildung” on jäänyt häviölle vuosisatojen saatossa 1900-luvun ”Curriculumille”. Filosofi Immanuel Kantia mukaillen Salomaan edustama sivistysperinne kiteytyy ajatukseen ”oppimisessa yksilön järjellisenä olentona ei tule totella muuta lakia kuin omaa järkeään (Sapere Aude)”.

Salomaa kirjoitti kaksi kansansivistykseen liittyvää kirjaansa 1940-luvulla. Suunta ja tie – Kansalaiskasvatuksen perusteita ilmestyi vuonna 1942 Lotta Svärd järjestön kustantamana. Tie ihmisyyteen – Kansalaisen itsekasvatuksen perusteita ilmestyi vuonna 1950 Werner Söderströmin kustantamana. Huomionarvoista on se, että kirjat ilmestyivät Suomen sotien aikana. Talvisota alkoi 30.11.1939 ja Jatkosota päättyi 19.9.1944. Tilanne rauhoittui Moskovan välirauhan allekirjoittamiseen 19.9.1944 ja vakiintui sen vahvistamiseen Pariisin rauhassa 15.7.1947.

Tämä sota-ajanjakso näkyy kirjojen sisällössä, mutta myös niiden nimissä. Ensimmäinen kirja oli vain ja ainoastaan Kansalaiskasvatuksen perusteita. Toinen kirja oli jo huomattavasti seestyneempi ja siinä tavoitellaan Kansalaisen itsekasvatuksen perusteita. Tähän toiseen kirjaan Opintotoiminnan Keskusliitto julkaisi ohjeita ja viitteitä siitä, minkä tähden on opiskeltava kansalaiskasvatusta (laati Aarre Uusitalo, Helsinki 1950).

SUUNTA JA TIE – KANSALAISKASVATUKSEN PERUSTEITA (1942)

Salomaan mukaan yksilö on olemassa kohottaakseen yhteisön elämää. Yhteisö on historiallisesti merkityksellinen, ei yksilö. Toisaalta yhteisö voi olla olemassa vain yksilöissä. Suuret maailmansodat ovat pakottaneet tarkastelemaan kasvatusta ennen kaikkea isänmaalliselta kannalta. Kasvatus kansallisuuteen tuo oikeutena yhteisöelämän etuja, joista toisaalta seuraa myös velvollisuuksia yhteisöä kohtaan. Kansalaisvelvollisuuden täyttäminen on korkein velvollisuus.

Salomaalle korkeimpia arvoja ovat totuus, kauneus, uskonto ja isänmaa. Ne ovat rohkeimpien tekojen lähteenä Luonteen kasvattaminen tarkoittaa johdonmukaista kasvatusta arvojen suuntaan ja niiden toteuttamiseen käytännössä. Yksilöllisyys muuttuu luonteeksi, mitä päättäväisemmin yksilö seuraa yhteisön yhteisiä arvoja. Luonteen kasvatuksessa tarvitaan kohteliaisuutta, myötäiloa, jaloa kilpailun henkeä sekä itsehillintää.

Hän pitää tärkeänä, että Suomen kansan tulisi kasvaa sodassa niin, että syntynyt yksimielisyys, keskinäinen tuki ja avuliaisuus säilyy ja voimistuu myös rauhana aikana. Kansaa liittää yhteen kansallistunne. Kansallisvaltio tulkoon kaikille yhteiseksi asiakaksi. Vieläpä yhteiseksi arvoksi, jonka edistämistä jokainen pitää selvänä ja pyhänä velvollisuutena.

Kasvatuskeinoja ovat esimerkin voima ja arvojen harjoittaminen käytännössä. Hyveet puolestaan opitaan taukoamattoman kunnioittavan toiminnan avulla: esimerkiksi pidättäytymistä opitaan pidättäytymällä. Yksilön keskeisenä kasvatuskeinona on luonteenkasvatus – yhteisön yhteisten samojen arvojen johdonmukainen seuraaminen, josta seuraa ITSEKASVATUS (korostus: Vuorila).

TIE IHMISYYTEEN – KANSALAISEN ITSEKASVATUKSEN PERUSTEITA (1950)

Salomaan mukaan sivistys ei ole sellaista, että sitä voitaisiin valmiina ja tyhjentävästi tarjota oppilaalle niin, että hän koulusta päästyään olisi täysin valmis. J.V.Snellmania lainaten Salomaa kirjoittaa, että sivistys ei pääty kouluun tai johonkin tiettyyn tutkintoon, vaan koko elämä on koulua, jossa yksilö muokataan ihmiseksi.

Salomaa ajattelee koko ihmiselämän olevan kasvatusta eri muodoissa nuorisoiästä alkaen, pääasiallisesti itsekasvatusta. Sivistys ei periydy niin kuin silmien väri vaan ihmisen on taisteltava siitä joka päivä ja joka hetki. Sen tähden kasvatusta on jatkettava koko elämän ajan. Jatkuva itsekasvatus on yhtä tärkeä yliopistotutkinnon suorittaneelle kuin myös sellaiselle, joka ei ole saanut käydä kouluja. Ihminen ei ole koskaan valmis.

Vielä nykyäänkin (vuonna 1950) sana ´sivistys´ on usein omiaan ilmaisemaan ihmisten välisiä suhteita. Silloin unohdetaan, että ihmisen sivistys ei ole riippuvainen koulunkäynnistä, vaan myös hänen itsekasvatuksestaan. Koulua käymätön voi olla hyvin sivistynyt ihminen, kun taas korkeimmatkaan koulut eivät ole tehneet jostakusta yksilöstä sivistynyttä. Sivistyksen olemukseen kuuluu, että se on tehtävä yleiseksi laiksi, koko kansaan ulottuvaksi. Näihin seikkoihin perustuu nykyinen kansansivistystoiminta (Vuorila, ”nykyisin vapaa sivistystyö”). Vapaa kansansivistystyö ja itsekasvatus kuuluvat kiinteästi yhteen, sillä kansansivistystyön tärkeänä tehtävänä on nuorten ja aikuisten opastaminen itsekasvatukseen

Kun sivistyselämässä kasvatuksellinen ajatus pääsee voimakkaasti etualalle, kansansivistyksen aate saa lisääntyvän voiman ja pätevyyden. Kasvatuksellisen omantunnon ääni tulee puhtaan, kansan eri kerrokset toisistaan erottavien juopien yli ulottuvan palvelun eli se tuntee vain koko kansan yleisen sivistyksen. Yleisen kansansivistyksen aate on todellisen kasvatuksen hengen kaunein ja jaloin kukka. Jokaisen ihmisen pitää kasvaa ihmiseksi, jossa ihmisyyden parhaat ominaisuudet pääsevät kehittymään, päättää J.E.Salomaa.

SALOMAAN TYÖPAIKAT KANSANSIVISTÄJÄNÄ

1918-1920 Kankaanpään kansanopiston rehtori (nykyisin Kankaanpään opisto)

1921-1923 Tuusulan kansanopiston rehtori (nykyisin Kallio-Kuninkala Sibelius-Akatemian musiikkikeskus)

1936-1947 sekä 1951-1953 Turun kesäyliopiston rehtori

1939-1958 Kansanvalistusseuran puheenjohtaja

1958 Jäi eläkkeelle

Kirjoitus perustuu pitämääni alustukseen J.E.Salomaa symposiumissa – Osa I Liedon kunnantalossa lauantaina 24.3.2018. Katso tarkempi ohjelma täältä > http://koroinen.fi/filocafe/j-e-salomaa-symposium-osa-i/#more-344

Mainokset